Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF)

EU on kehittänyt eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) edistämään kansallisten tutkintojen ymmärrettävyyttä ja vertailukelpoisuutta Euroopassa. Yhteisellä tutkintojen viitekehyksellä halutaan tukea oppijoiden ja työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja edistää elinikäistä oppimista ja ammatillista kehittymistä koko Euroopassa.

Mikä on eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF)?

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF on oppimistuloksiin perustuva kaikentyyppisten tutkintojen viitekehys, jolla edistetään erilaisten kansallisten tutkintokehysten vertailtavuutta. Yhteinen viitekehys parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä ja siirrettävyyttä eri maiden ja laitosten välillä.

EQF:n 8-tasoisessa kehyksessä alin taso on 1 ja korkein taso 8. Siinä osoitetaan oppimistulosten perusteella selkeästi, mikä on kussakin tutkinnossa saavutetun tiedon, ymmärryksen ja taitojen taso. Eurooppalainen viitekehys on tiiviisti sidoksissa kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin ja kattaa kaikentyyppiset ja -tasoiset eurooppalaiset tutkinnot.

EQF perustettiin vuonna 2008 ja sitä tarkistettiin vuonna 2017. Tarkistuksessa säilytettiin jo alun perin sovitut keskeiset tavoitteet, joilla edistetään tutkintojen selkeyttä ja rakennetaan keskinäistä luottamusta Euroopassa. Siinä EU-maat sitoutuivat kehittämään EQF:ää edelleen, jotta työnantajien, työntekijöiden ja oppijoiden olisi helpompi ymmärtää kansallisia ja kansainvälisiä tutkintoja.

Mitkä maat ovat mukana?

EU-maiden lisäksi EQF:ssä on mukana 11 muuta maata: Islanti, Liechtenstein ja Norja (Euroopan talousalueen maat), Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki (EU:n ehdokasmaat), Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo** (EU:n mahdolliset ehdokasmaat) sekä Sveitsi.

Mitkä muut tahot ovat mukana?

Vuonna 2008 perustettiin EQF:n neuvoa-antava ryhmä. Se on Euroopan komission, EQF:ään osallistuvien maiden ja koulutus- ja työllisyysalaa sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavien sidosryhmien keskeinen keskustelufoorumi. Neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on varmistaa toiminnan johdonmukaisuus ja edistää avoimuutta ja luottamusta prosessiin, jossa tutkinnot sijoitetaan viitekehykseen. Ryhmän kokousten pöytäkirjat ja asiakirjat julkaistaan komission asiantuntijaryhmien rekisterissä.

EQF:n täytäntöönpanoa tukevat EU:n virastoista erityisesti Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ja Euroopan koulutussäätiö (ETF).

ENIC-NARIC-verkosto on kansallisten keskusten verkosto, joka tukee koulutuksentarjoajia ja kansalaisia akateemisten tutkintojen tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä.

EQF on linjassa tutkintojen tunnustamista tukevien muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten välineiden kanssa.

EU:n neuvosto antoi 26.11.2018 suosituksen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä. Siinä todetaan, että EQF:n avulla osallistujamaat voivat lisätä läpinäkyvyyttä ja rakentaa keskinäistä luottamusta toistensa koulutusjärjestelmiin.
Direktiivi 2005/36/EY koskee ammattipätevyyden tunnustamista EU:ssa. Tunnustamisen ansiosta ammattipätevyyden haltijat voivat harjoittaa ammattiaan tai tarjota palveluja myös muissa EU-maissa.
Lissabonin yleissopimus on UNESCOn ja Euroopan neuvoston hallinnoima kansainvälinen sopimus akateemisten tutkintojen tunnustamisesta Euroopassa ja sen ulkopuolella.
EQF on yhteensopiva eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen (QF-EHEA) ja sen syklien kuvausten kanssa. Kyseisestä viitekehyksestä sovittiin koulutuksesta vastaavien ministereiden kokouksessa hallitusten välisen Bolognan prosessin yhteydessä vuonna 2005.

Miten viittausprosessi toimii?

EQF-suosituksessa kehotetaan jäsenmaita määrittelemään kansallisten tutkintojen viitekehysten (NQF) vastaavuudet EQF:ään tavalla, joka osoittaa selvästi ja avoimesti kansallisten osaamistasojen ja EQF:n kahdeksan tason välisen yhteyden. Jäsenmaita kehotetaan tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään kansallisen tutkintojen viitekehyksensä suhteessa EQF:ään.

Jokaisen maan, joka haluaa suhteuttaa kansalliset tutkintotasonsa EQF:ään, on laadittava yksityiskohtainen nk. sijoitteluraportti, jossa noudatetaan tarkistetun EQF-suosituksen liitteessä III esitettyjä vastaavuusperusteita. Kansalliset sijoitteluraportit esitellään EQF:n neuvoa-antavalle ryhmälle, joka vahvistaa ne, jos ne ovat sijoittelukriteerien mukaisia.

Kun kansalliset viitekehykset on sijoiteltu EQF:ään, kaikissa uusissa tutkinnoissa (esim. tutkintotodistukset, muut todistukset ja niiden liitteet) ja/tai tutkintorekistereissä olisi oltava selkeä viittaus kansallisten tutkintojen viitekehysten ja EQF:n vastaaviin tasoihin.