Taitojen ja pätevyyden tunnustaminen
Taitojen ja pätevyyden tunnustaminen on keskeisessä asemassa liikkuvuuden, oppimisen ja työskentelyn edistämisessä koko EU:n alueella.
Taitojen ja pätevyyden tunnustaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan edistää liikkuvuutta, oppimista ja työskentelyä koko EU:n alueella.
Pätevyyden tunnustamisessa on kaksi erityyppistä menettelyä:
- tunnustamismenettely jatkokoulutusta ja opintoja varten
- tunnustamismenettely työnsaantia ja säänneltyjen ammattien harjoittamista varten
Tutkintojen tunnustaminen jatko-opintoja varten
Taustaa
Neuvoston 26.11.2018 antamassa suosituksessa edistetään seuraavanlaisten tutkintojen ja opintojen automaattista vastavuoroista tunnustamista:
- korkeakoulututkinnot, toisen asteen tutkinnot ja ammatilliset tutkinnot
- ulkomaiset opiskelujaksot.
Suosituksessa kehotetaan EU-maita luomaan vuoteen 2025 mennessä puitteet korkeakoulututkintojen automaattiseen vastavuoroiseen tunnustamiseen EU:n sisällä.
Lisäksi suosituksessa kehotetaan tunnustamaan vastavuoroisesti myös ulkomaiset opintojaksot sekä korkea-asteen koulutukseen hakeutumiseen oikeuttavat keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen tutkinnot.
Vuonna 1997 hyväksyttiin Euroopan neuvoston ja Unescon yleissopimus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (nk. Lissabonin yleissopimus). Se on tutkintojen tunnustamisen tärkein oikeudellinen väline Unescon Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueella. Se antaa sopimuksen allekirjoittaneessa maassa tutkinnon suorittaneelle henkilölle oikeuden tutkinnon arviointiin toisessa allekirjoittajamaassa. Tutkinnon arviointi ja sen mahdollinen tunnustaminen voidaan tehdä seuraavilla perusteilla:
- korkea-asteen jatko-opintoihin hakeutuminen
- akateemisen tutkintonimikkeen käyttäminen
- työmarkkinoille pääsyn helpottaminen.
Yleissopimuksen allekirjoittajamaat sitoutuvat myös ottamaan käyttöön kansallisia menettelyjä, joiden avulla voidaan arvioida pakolaisten suorittamia tutkintoja, myös silloin, kun virallisia asiakirjoja ei ole saatavilla.
Tietoa pätevyyden tunnustamisesta
ENIC-NARIC-verkosto kehittää Euroopan maiden yhteisiä toimintamalleja tutkintojen tunnustamiseen. Verkostoon kuuluu Euroopan neuvoston ja Unescon perustama kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto (ENIC) ja Euroopan komission perustama tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallinen tiedotuskeskus (NARIC).
Lisätietoa saa ottamalla ENIC-NARIC-portaalin kautta yhteyttä verkoston maakohtaisiin toimistoihin.
Ammattipätevyyden tunnustaminen
Taustaa
Ammattipätevyyden tunnustamisesta EU:ssa säädetään direktiivissä 2005/36/EY.
Direktiivissä säädetään
- sairaanhoitajan, kätilön, lääkärin (yleis- ja erikoislääkärin), hammaslääkärin, proviisorin, arkkitehdin ja eläinlääkärin ammattipätevyyden automaattisesta tunnustamisjärjestelmästä
- muiden säänneltyjen ammattien, kuten opettajien, kääntäjien ja kiinteistönvälittäjien tutkintotodistusten yleisestä tunnustamisjärjestelmästä
- ammattikokemukseen perustavasta tunnustamisjärjestelmästä esimerkiksi puusepille, verhoilijoille ja kosmetologeille.
Lue lisätietoa säänneltyjen ammattien tunnustamisesta tai tutustu säänneltyjen ammattien tietokantaan.
Erityisalat
Direktiivi 2005/36/EY ei kata sellaisia ammatteja, joita säännellään erityisin säännöksin. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi merenkulkijat, tilintarkastajat, vakuutusedustajat, lentoliikenteen asiantuntijat, lakimiehet ja kauppaedustajat sekä jotkin muut kuljetusalan ammatit sekä myrkyllisten tuotteiden käsittelijät. Lisätietoa erityislainsäädännön piiriin kuuluvista ammateista
Verkossa haettava eurooppalainen ammattikortti mahdollistaa pätevyyden tunnustamisen nykyään sairaanhoitajille (yleissairaanhoito), proviisoreille, fysioterapeuteille, vuoristo-oppaille ja kiinteistönvälittäjille.